Havaintoja: Yhteistä kiirettä ei voi yksin selättää
Suomalaiset ovat EU:n kiireisimpiä työolojen unioninlaajuisen tutkimuksen mukaan. Siksi monet etenkin meistä suomalaisista tietävät kokemuksesta, että kiire lisää kiirettä. Oma havaintoni on ollut, että kun työntekijöillä on vähän aikaa, he joutuvat korjailemaan työn jälkiä. Tämä syö vain lisää aikaa: kiire lisää kiirettä. Kiire myös heikentää omaa suoritustasoa, koska osa energiasta menee itse kiireen ajatteluun ja stressin käsittelyyn. Kiireen noidankehä koskee yksilöiden lisäksi koko työyhteisöä.
Kiire syö myös viihtyvyyttä. Krooninen kiire tarkoittaa stressiä, hajeista oloa ja muita epämukavia olotiloja. Kääntäen, hyvä työn organisointi lisää hyvinvointia. Tämän ovat todenneet paitsi lukemattomat työntekijät joka päivä arjessaan, myös tutkijaryhmä Bloom, Kretschmer, Van Reenen yli 700 yhdysvaltalaista ja eurooppalaista yritystä kattavassa tutkimuksessaan.
Siksi on tärkeää, että jokaisessa työyhteisössä kiirettä kesytetään yhdessä. Harvoin kiireen syynä ovat vain työntekijän omat toimet. Työyhteisökouluttaja Anja Kulovesi toteaakin kirjassaan ”Miten työskentelen fiksummin – en kovemmin” osuvasti: ”yhteisöllisestä kiireestä seuraa uupumusta, jos työntekijöillä on [kiireen kesyttämiseksi] käytössään ainoastaan yksilölliset keinonsa”.