Kuntavaalit saatiin juuri käytyä kuntien luonteen muuttumisesta koituvan kevyen rytinän säestäminä. Kunnat muuttuvat, sillä iso osa niiden perinteisistä tehtävistä tulee siirtymään maakuntien vastuulle.
Ensi vuonna tammikuussa käydään aina kiinnostavat presidentinvaalit: henkilövaalit innostavat ja äänestysprosentti on perinteisesti ollut korkea. Kutakuinkin tämän jälkeen puolueilla alkaakin valmistautuminen seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin ja eurovaaleihin.
Toivottavasti tässä hötäkässä Suomelta ei jää huomaamatta, että ensi tammikuussa on tarkoitus käydä myös vaalit, joissa valitaan valtuustot, jotka päättävät ihmisten lähipalveluista, perheiden joka päivä käyttämistä yhteiskunnan tukiverkoista ja - koska kyse on sosiaali- ja terveyspalveluista - melkeinpä elämän ja kuoleman kysymyksistä. Lisäksi maakuntavaltuustojen on määrä edistää työtä ja toimeentuloa niin kutsuttujen kasvupalveluiden - työ- ja elinkeinopalveluiden - tullessa maakuntien järjestysvastuulle. Maakuntavaltuustot on uusi juttu. Lisäksi kevyt vaaliväsymys kansalaisilla, medialla ja puolueillakin on ymmärrettävä. Se ei poista vaalien merkitystä. Ensimmäiset vaalit voidaan katsoa vielä erityisen tärkeiksi, koska niissä valitaan suunta maakunnille. Siksi poliittinen keskustelu maakuntavaaleihin liittyvistä tavoitteista ja tieto maakuntien tehtävistä niin maan hallituksen taholta kuin median selventämänäkin alkaa olla perin tervetullutta, eikä näiden vaalien soisi jäävän sinänsä kiinnostavan presidentinvaalien henkilökeskustelun varjoon.